Possujen joulu aikaisessa tänä vuonna

Egyptin sikakarja menee siinä... koitti sikaressuille aikainen joulu:
Matarán a todos los cerdos en Egipto (espanjaksi).

Jonkinlaista huolta hallituksilla on ruokahuollosta: Safe, Reliable Access To Food Essential In Pandemic. Jutussa kerrotaan mm. että huoltohenkilöstölle on turvattu lääkitys paremmin kuin se, että ruokaa voidaan kuljettaa esteettä rajojen yli, jos ne joudutaan sulkemaan. Eli ei ole mitään takeita siitä, että ruokaa tulee mistään. Kuivuus, talouskriisi ja pandemia -- vuoden aikavälillä ajateltuna ensi talven tilanne on se, että ruuan saatavuus on epävarmaa, jonka takia kannattaakin panostaa omavaraisuuteen.

Ihan hyvä tuokin tietää että ei se ihan mahdotonta ole jos metsään joutuu lähtemään...
'Wolfman' survives wild in woods for two years. Olihan Virossakin niitä 'metsäveljiä'.

Joo... sitten toisesta asiasta. Tänään kuljin ympäri kaupunkia etsimässä tarvikkeita kolloidisen hopean tekoon. Löysinkin etsimäni, paitsi että se kauppa josta ehkä olisi saanut valmista liuosta, oli mennyt nenän edestä kiinni... waattohan se siihen syynä oli. Kolloidisesta hopeasta on tuolla yleistä:
http://www.healthfreedomusa.org/?p=2581

Sitten tässä on pari sivustoa kolloidisen hopean tee-se-itse-generaattorien ohjeisiin:
http://www.quantumbalancing.com/makeyourowncs.htm
http://www.silvermedicine.org/production.html

Vielä viimeisenä muttei vähäisimpänä linkki itse hopean toimittajaan (yhteen niistä):
http://www.rasmussen.fi/jalometallit/index.php?group=00000008&mag_nr=2
Kolloidisen hopean tekoon tarvitaan siis hopeaa, joka on pitoisuudeltaan 99,9% eli käytännössä puhdasta hopeaa. Koruissa käytettävä 90,0%-hopea EI käy tähän.

The hammer has fallen

Tämäkin vielä.

Sanoinkin jo, että hauskaa viljelyä. Viljely antaa aina toivoa, olivatpa ajat mitkä hyvänsä. Jos ei itse ole syömässä maan antimia, niin se helpottaa jäljelle jäävien elämää.

--

Tällä hetkellä leviävä sikaflunssavirus on neljän eri virustyypin kombinaatio, joka asiantuntijoiden mukaan viittaa siihen, että virus on ihmisen tekemä. Viruksen kuolleisuusluku on ensimmäisessä aallossa ainakin 6%, mikä on moninkertainen v:n 1918 "luonnonmukaiseen" espanjantautiin verrattuna, jolla se oli 2%. Ensimmäisen aallon jälkeen virus jää kytemään muodostaen uusia geneettisiä yhdistelmiä, jolloin kuolleisuusluku voi nousta 10-30%:iin. Sekundaarisia aaltoja voi alkaa tulla n. 6 vko:n päästä, ja ne voivat kestää vuosia.

Vain vähän aikaa sitten maailman johtavia mikrobiologeja kohtasi murha-aalto. Samoin USA:n sotilaslaboratorioista hävisi koeputkia (niin kuin katosi isorokkoviruksia silloin kun liikkeellä oli jauhekirjeitä). FEMA on valmistellut USA:ssa jo vuosia keskitysleirejä, joukkohautoja ja vankilabusseja sekä tilannut hautaussäiliöitä sadoille tuhansille ihmisille. Lisäksi joukko-osastoja on sijoiteltu perustuslain vastaisesti sinne tänne pitkin USA:a valmiusasemiin.

Valmistaudu (2009-04-25)
Tohtori Bill Deagle Jeff Rensen ohjelmassa 2009-05-24 (mp3) (lisää juttuja projectcamelot.org:issa alkaen 2009-04-26 mutta viittauksia on myös aikaisemmin)

Ruoka öljyn varassa

Luomuviljely on myrkkyä lannoite- ja torjunta-aineteollisuudelle näköjään: Michelle Omaban luomupuutarha suututtaa Yhdysvaltain maatalousyrityksiä.

Obamoiden puutarhaharrastuksesta olikin täällä jo aikaisemmin: Innostusta ryytimaihin.

Vaikka en kannata sitä, että Obama (Barack) olisi presidenttinä -- mikä maa tarvitsee sätkyukkoa presidenttinä? -- toivon että niitä ei sentään ammuta tai "itsemurhata" luomun puolesta liputtamisen vuoksi, niin kuin on ollut tapana käydä yritysten intressejä vastaan puhuville. Toisaalta, voihan sitä tuommoisia juttuja askarrella ja harrastaa silmänpalvontaa, mutta suuret linjaukset ne lopulta painavat: saa nähdä meneekö järjetön lakiesitys HR 875 läpi USA:ssa. Lakiesityksessä on siis kyse siitä, että käytännössä kaikki luomuviljely ja myös omien puutarhapalstojen pito tulisi rikolliseksi. Hurraa, tämä on taas näitä täysin tolkkua vailla olevia lakeja, joita juristien luvatussa maassa on pilvin pimein -> http://www.dumblaws.com/.

Teollisuuden suuttumus joka tapauksessa menee väärin, koska tiedetäänhän, että kasvinsuojelu onnistuu luonnonmukaisinkin konstein, esim. itikoiden hätistely vaikkapa Tolu-liuoksella tai nokkosvedellä, tai biologisin keinoin eli käytetään tuhoeläinten luontaisia vihollisia. Voitaisiinko teollisuutta valistaa tässä asiassa? :P

Suosittelen kaikille katsottavaksi dokumenttielokuvaa The End of Suburbia: Oil Depletion and the Collapse of the American Dream (2004). Dokumentissa käsitellään amerikkalaistyylisen esikaupunkiasutuksen ekologista kestämättömyyttä, sen yhteyttä halvan öljyn saatavuuteen, ja öljyn vähentymistä (peak oil). Tilanne on sama yleensä länsimaissa. Esikaupunkiasutus perustuu halpaan öljyyn: asutusalueilta mennään töihin ja asioille pääasiassa henkilöautoilla, koska välimatkat ovat sen verran pitkiä, että niitä ei viitsitä taittaa jalan tai pyörällä. Lisäksi maatalous on siirretty kauas kaupungeista, ja tuotteiden siirtely edestakaisin kuluttaa paljon energiaa.

Tässä pari kommenttia maataloudesta ja öljyn vähenemisestä. Tehomaatalous, jossa käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita sekä koneita, perustuu pitkälle öljyyn. Öljyn vähentyessä tehomaatalous vaikeutuu ja vähentyy. Tehoaineet ja traktorilla työn tekeminen on jo nyt käynyt kalliiksi. Luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin pitäisi alkaa siirtyä nykyistä huomattavasti nopeammin (eli heti paikalla), jotta muutokseen ehdittäisiin sopeutua paremmin. Hidas sopeutuminen on parempi kuin äkkiromahdus.

Suuremmat linjat ovat ehkä asia erikseen, mutta nyt: tällä hetkellä kuivuuden ja talouskriisin vuoksi ruuantuotanto putoaa tälle vuodelle. Pitää heti alkaa varotoimiin ja laittaa se oma kasvimaa jos sitä ei vielä ole.

Hoputusta maailmalta

Yhdysvallat kehottaa ruuantuotannon lisäämiseen levottomuuksien hillitsemiseksi
Financial Times 2009-04-19

Yhdysvaltain maatalousministeri on varoittanut, että jos valtiot eivät välittömästi ryhdy toimiin maatalouden tuottavuuden kasvattamiseksi voimakkaasti, ruuantuotannon lisäämiseksi ja nälän vähentämiseksi, on mahdollista että yhteiskunnan tasapaino järkkyy maailmanlaajuisesti.

--

[G8-maiden välisessä kokouksessa] varoitettiin, että "rakenteelliset tekijät voivat nostaa (ruuan) hintoja keskipitkällä aikavälillä, ja kasvanut epävakaus ja kysyntä herättävät tärkeitä kysymyksiä tulevaisuuden ruokaturvallisuudesta".

Keskipitkän aikavälin rakenteellisiin tekijöihin kuuluvat öljyn väheneminen ja lannoitteiden hintojen nousu. Laskettaneenko finanssikriisikin keskipitkän aikavälin tekijöihin, mutta ainakin lyhyen ajan tekijöihin se kuuluu. Finanssikriisi johtaa systeemikriisiin, joka käytännössä tarkoittaa ruokahuollossa sitä, että viljelijät eivät pysty tuottamaan ruokaa lainoitusongelmien takia ja sitä ruokaa mitä tuotetaan, ei voida kuljettaa laivaliikenteen toimintamahdollisuuksien vähenemisen takia.

Kiina ei tavoittele Afrikan viljelymaita
Financial Times 2009-04-20

Kiinan maatalousministerin edustaja Niu Dun: "emme voi luottaa muihin maihin tehtäviin sijoituksiin oman ruokaturvallisuutemme suhteen".

Vielä ehtii hankkia kasvimaan.

Aletaan järjestää Suomessakin ruohonjuuritason (heh) viljelyliikettä (transitiontowns.org).

:) Laitoin purkkeihin lisää esikasvamaan kasveja: kukkakaalta on nyt ja lisää keräkaalta, samoin lanttua vähän. Lanttua pitäisi laittaa enemmänkin. Sehän on nauriin kanssa se kasvi mitä Suomessa syötiin ennen perunan tuloa. Lanttu on myös satoisa kasvi. Hmm... pitää koittaa keksiä jotain konsteja millä saisi pidettyä toukat loitolla niistä. Jostain luin, että jos kylvää kehäkukkia vähän lanttujen sekaan niin toukat menevät niihin ja jättävät lantut rauhaan. Samoin ehkä nokkosvesi voi auttaa vähän. Pitää etsiä netistä lisää tietoa tästä.

Englannissa heräillään ruokatilanteeseen

Englannissa kasvimaat ovat alkaneet todella kiinnostaa. Jutussa englantilainen John-Paul Flintoff kertoo omasta puutarhan hankinnastaan viime vuonna. Hän oli ollut ajoissa liikkeellä, koska nyt samoja palstoja on jonottamassa kymmeniä ihmisiä.

Todella mielenkiintoista on, että ruuankasvatuksesta kiinnostuneet ovat järjestäytymässä ja tekevät yhteistyötä. On perustettu "siirtymäkaupunkeja", joissa pyritään siirtymään kestävään elämäntapaan ja loitommalle öljypohjaisesta taloudesta. Google-haulla löytyykin transitiontowns.org

Siirtymä on laajamittainen sosiaalinen kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että (a) jos odotamme hallituksen toimia, saamme liian vähän liian myöhään; (b) jos toimimme yksilöinä, saamme liian vähän; mutta (c) jos toimimme yhteisöinä, saatamme saada juuri tarpeeksi ja juuri ajoissa.

Paras tietämäni vaihtoehto olisi tietenkin alkaa elämään valoravinnolla. On hyvä tietää, että on olemassa tämäkin vaihtoehto, tosin tämä vaatii lujia hermoja.

Laitan tähän luonnoksen kärryjen mallista. Piirrosjälki on vähän mutkaista koska piirsin tuon petillä maaten. :) Pohjana käytin siis kotona olleita maitokärryjä, mitä nyt niistä muistan, ne on tehnyt ties kuka ties milloin. Kärryissä oli isot pyörän renkaat ja leveä aisa ja niillä saattoi kuljettaa ehkä neljää maitotonkkaa tai vasikoille heiniä melko läjän, tai sitten neljää-viittä sisarusta ja kaveria. :) Missähän lie nekin kärryt nykyään. Pyörän kärryyn varmaan sopiva rengaskoko on joko Jopo-pyörän renkaat tai pienemmät. Jos renkaat ovat pienemmät niin akselin voi laittaa kärryjen alareunan tasalle.

Kukkakaalit purkkiin

Kukkakaalit meni esikasvatukseen tänään. Pitää hommata jostain multaa lisää että voi laittaa enempikin niitä ja sitten lisäksi keräkaalta. Ei ollut enempää kuivuneita ruukkukukkia, niistä olisi saanut multaa.

Ensi viikolla yliopistolla on nuukuusviikko, jonne tulee jotain infoa myös kasvimaista. Hyvällä tuurilla kaupungilta tulee joku esittelemään palstavuokrausta.

Puutarhaviljelyssä, ja varmaan käytännön toiminnassa yleensä, on se hyvä puoli, että vaikka taloustilanteesta huolehtiminen voidaan leimata hörhöilyksi, niin viljely sinänsä on poliittisesti aikalailla neutraalia toimintaa. :D Miksi hörhöilyksi? No, vaikka näin: kun esitin että voisimme tehdä ylioppilaskunnassa valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle kasvimaiden käytön edistämisen puolesta, arveltiin että sitä pidetään hörhöilynä. Alkuperäinen luonnosteksti on samassaveneessa.infon keskustelupalstalla. Idea otettiin kuitenkin vastaan, mutta tekstistä poistettiin lähes kaikki taloustilanteeseen viittaava. Hmm. Voi olla että teksti ilmestyy jonnekin tässä sitten. Tärkeintä joka tapauksessa on se, että on mahdollista huomata lisääntyvä kiinnostus kasvimaihin, niin kuin arveltiin tuossakin Forum24-lehden jutussa. Konformismi rulez. :P :D

Japanissa takaisin maalle

Nonnih! Siinä on japanilaiset jo palanneet peltohommiin.



Kuva artikkelista: Yuka Hayashi: Solution to Japan's Jobless Problem: Send City Workers Back to the Land, Wall Street Journal, 2009-04-15

Kuvassa on nettikaupan työntekijä, näyttäisi olevan istuttamassa jotain kasviksia. Em. artikkelissa kerrotaan tehdas- ja toimistotyöläisistä, jotka on lähetetty maalle maataloustöitä harjoittelemaan, ei sen vuoksi että se olisi jotenkin erityisen hauskaa tai romanttista, vaan siksi, että työt kaupungista ovat käyneet vähiin.

Tämä kai tulee vastaan Suomessakin. Jos kaupungeissa ei yksinkertaisesti ole töitä, niin pakkohan sitä kuitenkin jotain on keksiä elinkeinoksi. Ruuan itse kasvattaminen taitaa tulla viimeistään siinä vaiheessa mieleen hyvänä vaihtoehtona, tai muutenkin työn etsiminen maataloudesta. Eihän siitä edes niin kauan ole kun Suomessakin pidettiin piikojen ja renkien pestauspäiviä.

Maatalous muutenkin on sillä lailla tulevaisuuden ala, että isoissa ruuantuottajamaissa kärsitään kuivuudesta ja viljelijöiden rahoitusongelmista. Kun ruoka vähenee, se myös kallistuu. Ne, jotka tuottavat ruokaa, pärjäävät hyvin. Noilla japanilaisilla oli tämä myös mielessä.

Monellako mahtaa kuokka ja taikko pysyä kädessä. No, harjoitus tekee mestarin.

Omavaraisuusasteen lisäämistä

USA:ssa on tilanne jo melko lailla päällä: http://www.usatoday.com/news/offbeat/2009-04-14-survivalistsinside14_N.htm?loc=interstitialskip

Argentiinassa se on ollut jo pitemmän aikaa:
Surviving in Argentina, http://ferfal.blogspot.com/

ja Islannissa muutaman kuukauden:
Surviving Iceland, http://newsfrettir.com/alive/

Monet muut maat alkavat olla nekin "valmista kamaa".

Yksittäisen ihmisen on tietenkin aika vaikea vaikuttaa asioiden kulkuun henkilökohtaisella tasolla (hmm, eipä olla laiskoja pessimistejä :P ), mutta omaa tilannetta voi helpottaa elämäntavan muutoksilla ja varautumalla huonoon tilanteeseen jo ennakkoon. Suomen kohdalla ei toistaiseksi ole arkielämässä näkyviä muutoksia (paitsi että on: työttömyys ja sijoitusten arvon lasku), mutta kunhan viennin ja tuonnin väheneminen ja osake- ja eläkevakuutussijoitusten palaminen iskee kunnolla päälle niin varmaan siinä vaiheessa jo jotain alkaa näkyä. Miten kauan mahtanee tännekin ruoka riittää. Uskon että tilanne todellakin huononee huomattavasti nykyisestä, koska vienti ei vedä muiden maiden ollessa yhtä huonossa jamassa kuin mekin, ja kun suomalaisten muualle tekemät sijoitukset palavat tällä hetkellä iloisena kokkona valtameren takana ja lähempänäkin. Samoin tuonti tulee olemaan vaikeuksissa laivayhtiöiden tilanteen huononemisen takia. Ruuantuotanto on myös vaikeuksissa finanssikriisin ja kuivuuden takia.

Hyviä ruohonjuuritason varautumiskeinoja ovat ruuan varastointi, puutarhaviljely, halvemmin asuminen ja säästäminen. Nimenomaan viljely on tärkeää. Se lisää omavaraisuusastetta.

Talikon kannattaa olla kärkipäässä ostoslistalla. Itsellä se on jo. Seuraava ostos olisi varmaankin jauhinkivet tai ehkä jonkinlainen pienempi mylly.

Mahtaakohan tuo Lasse Nordlundin kääntelysäilöntämenetelmä (Rihmasto.fi > Artikkelit > Marjasadon säilytys) (kannattaa katsoa!) toimia vihanneksiinkin? Porkkanoihin esimerkiksi, kun ne nahistuvat melko äkkiä. Ajattelin kokeilla syksyllä. Porkkanat tosin voi kuivatakin. Joka tapauksessa suuret kiitokset, Lasse!! :)

Ai niin! Jopas löysinkin sopivaa putkea pyörän kärryihin. Vintiltä löysin sinne tuolta roskiksen vierestä joskus kantamani R-kioskin sisäänheittäjän, jossa on Toto-veikkauksen mainos. Sisäänheittäjässä on hyvää kevyttä putkea. Sitten tuossa lähellä olevan koulun takana romuläjässä oli jotain pulpettien tms. rautajalkoja, jotka sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Enää puuttuu renkaat. Pitääpä käydä tuolla joella katselemassa sillalta alas heitettyjä pyöriä, niitä näkyy siellä aina silloin tällöin olevan.

Pyörän kärryt

Heii, idea: pitääkin tehdä pyörään kärryt, joilla saa kuskattua vettä kasvimaalle. Paikallisilla vuokrakasvimailla on aika huonot vedensaantimahdollisuudet. Jotkut palstapelloista ovat vesien lähellä, ja yhdellä palstalla on kaivokin. Mutta kaikilla ei. Joillakin palstoilla on vesilaitoksen vedenottopiste, mutta se maksaa 10 euroa kuussa. Puuh! Mieluummin kannan pari sataa metriä vettä ämpärillä ja pyörällä. Kärryille on hyvä sauma tässä. :) Niillä on hyvä kuskata vettä vaikka kilometrikaupalla, kun tekee niistä sen verran tukevat että kyydissä menee isompikin saavi. Eli -> rautaputkea dyykkaamaan ja solmuun väännettyjä polkupyöriä etsimään. Mielessä on kotona olleiden maitokärryjen perusajatus. Yksinkertainen rautaputkikehikko, jossa pyöristä saadut renkaat ovat kiinni. Lavan voi tehdä puusta. Sitten aisa, ja pyörässä mieluiten irrotettava koukku tms. johon aisan saa kiinni.

Tulipa muuten semmoinenkin ajatus, että paljollakohan paloautot kävisivät tuomassa vettä palstoille... Jos palsta-alueen reunassa olisi iso tankki...? Vesi ei maksaisi mitään, sitä saa joesta.

Pulliainen lähiruuasta

Enpä ole seuraillut mitä Erkki Pulliainen olisi kirjoitellut viime aikoina, mutta tänään (15.4.) Oulu-lehdessä oli hänen kirjoittamansa kolumni, jossa hän puhui lähiruuan tuotannosta.

Maapallon meneillään oleva rahoitusjärjestelmäkriisi, finanssikriisi, palauttaa perusasiat alkuperäiseen järjestykseen. Ensisijaista on turvata jokapäiväinen ravitsemus ja hyvinvointivaltioon kuuluva perusturvallisuus.

Mitä lähempänä ruoka syöjäänsä tuotetaan, sen parempi.

(http://epaper.suomenmaa.fi/olepaper/3823587.htm)

Kuivuudesta & muuta

Vuonna 2009 ruuantuotanto maailmalla on pudonnut katastrofaalisesti kuivuuden ja finanssikriisin takia[1]. Suurimmissa ruuantuottajamaissa, kuten USA:ssa, Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa on tällä hetkellä jopa historiallinen kuivuus. Sen lisäksi luottokriisin takia maanviljelijät eivät saa lainoja, jotta viljely voisi jatkua normaalisti. Lannoituskustannukset ovat nousseet. Polttoainekulut nousevat koko ajan. Vaikka raakaöljyn hinta on laskenut nyt, ja saatavilla on siis halpaa öljyä, se ampuu öljyntuottajamaita jalkaan: tuotanto laskee ja sen myötä hinnat tulevat nousemaan. Lisäksi laivaliikenne (jonka ansiosta meilläkin täällä on syömistä) on vaikeuksissa luottokriisin vuoksi. Tältä pohjalta voi miettiä, millä varmuudella Suomessa on ruokaa ensi talvena.

[1] Eric deCarbonnel: Catastrophic Fall in 2009 Global Food Production.

Innostusta ryytimaihin

Oululaisessa ilmaiskaupunkilehdessä Forum24:ssä oli 8.4.2009 juttu kaupungin vuokrakasvipalstoista. Lehden luvalla lainaan jutun tähän.

Onko innostus ryytimaihin kasvussa?
Kari Utoslahti
[kari piste utoslahti at forum24 piste fi]

USA:n presidenttiparilla Barack ja Michelle Obamalla on oma kasvimaansa Valkoisen talon yhteydessä. Uskotko, että Obamat osaltaan nostattavat innostusta omiin ryytimaihin myös täällä Oulussa, luonnonvarasuunnittelija Riitta Niemelä Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta?

Voi olla, että joku henkilö tästäkin syystä innostuu, mutta en odota ryntäystä. Yhdysvaltain presidenttipari näyttää kyllä hyvää esimerkkiä!

Kommentti:
Obamat voivat näyttää hyvää esimerkkiä tässä suhteessa, mutta, mutta! Toiselta suunnalta suuryritykset yrittävät saada aikaan kasvimaiden "kieltolain", joka tällä hetkellä on käsittelyssä lakiesityksenä numero HR 875. Jos lakiesitys menee läpi, se tarkoittaisi kaiken yksityisen kasvien kasvatuksen loppumista myös omaan käyttöön. Kasvimaan pidosta tulisi rikollista toimintaa, samoin luomuviljelystä. Tarkoitus olisi saada kaikki maanviljelys käytännössä suuryritysten intressien mukaiseksi, eli mm. käyttämään teollisesti valmistettuja torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Samalla hallituksen ote kansaan maksimoituisi, sillä "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Tavallisille ihmisille tämmöinen ei ole koskaan ollut eduksi. Muistetaan esimerkiksi Stalinin viljatakavarikot Ukrainassa 1932-1933: viljat kansalta pois ja rajat kiinni. Ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä.

Oulun kaupunki tarjoaa asukkailleen mahdollisuutta omatoimiseen viljelyyn vuokraamalla aarin kokoisia palstoja. Kuinka monta vuokrapalstaa kaupungin alueella on yhteensä ja missä kaupunginosissa ne sijaitsevat?

Palstoja on noin tuhat ja ne sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: Hietasaaressa, Mustallasuolla, Kuivasjärvellä, Karinkannassa, Kaukovainiolla, Kaakkurissa, Heikkilänkankaalla, Knuutilankankaalla, Kumpulankankaalla ja Saarelassa. Alueisiin voi käydä tutustumassa nettiosoitteessa http://www.ouka.fi/tekninen/Luontoymparisto/palstaviljely.html.

Kuinka vilkkaassa käytössä ne ovat?

Viime kesänä palstoista oli vuokrattuna noin puolet. Näin on ollut jo usean vuoden ajan.

Kuinka pitkäksi aikaa palstoja vuokrataan ja paljonko niistä peritään vuokraa?

Palstat vuokrataan toukokuun lopulla. Ne ovat käytössä 30.9. saakka, jonka jälkeen pellot muokataan. Mustallasuolla ja Knuutilankankaalla voi myös vuokrata palstan viideksi vuodeksi. Näillä alueilla voi viljellä monivuotisia kasveja ja palstoja ei muokata välillä. Palstan vuokra on 12 euroa per kasvukausi.

Milloin pidetään kesän 2009 viljelypalstojen vuokrauspäivä? Millaiset mahdollisuudet uusilla viherpeukaloilla on saada oma ryytimaansa?

Palstaviljelypäivä pidetään kaupungin uudessa virastotalossa Oulu10:ssä lauantaina 16.5. Päivästä ilmoitetaan tarkemmin lehdissä ja kaupungin nettisivuilla noin viikkoa ennen tapahtumaa. Uskoisin, että ryytimaita riittää halukkaille.

Kommentti:
Todella hienoa. Kaupungin tulisi lisäksi seurata silmä kovana taloustilannetta, jotta jos=kun ajat tästä vielä huononevat, niin kasvimaita olisi tarpeeksi kaikille. Tai paremminkin, kaupungin kannattaisi varautua ennakkoon tähän ja katsella sopivia lisämaita jo nyt. Millä varoitusajalla tilaa saadaan lisää?

Lisäksi ihmisten kannattaisi aktivoitua nyt ja hommata omat palstat ja laittaa ne kasvamaan, ensi talven tilannetta silmällä pitäen. Syksyllähän on turha koittaa kasvatella mitään, eikö? :)

Aloitus

No niin. Tämä on ensimmäinen kirjoitus tälle "kolmen aarin palstalle", johon kerään juttuja ja ajatuksia puutarhapalstan pidosta. Tällä hetkellä, kun maailmantalous sulaa käsiin hyvää kyytiä, palstaviljely on mielestäni positiivista reagointia tilanteeseen. Itse luulen että laman pohja ei ole vielä lähelläkään. Tilanne tulee huononemaan melkoisesti nykyisestä. Huonot uutiset ovat vasta alkua, ja niidenkään vaikutus ei ole tuntunut tavallisessa elämässä vielä mitenkään. Ruuat ovat vielä jotakuinkin normaalihintaisia. No, töitä voi olla hankala saada. Mutta sitten kun vaikutukset todella tuntuvat, luulen, että ruokakin alkaa maksamaan, jos sitä yleensä edes saa mistään. Ensi talven tilanne arveluttaa. NYT on se hetki, jolloin vielä ehtii petata ensi talvea. Kaupungit alkavat kohtapuoliin vuokraamaan vuokrapalstoja puutarhaviljelyä varten. Kylvöt alkavat toukokuussa. Vielä ehtii mukaan.

2,5 aaria on se määrä maata, joka Suomen oloissa riittää yhden ihmisen vuoden ruuan tuotantoon, olettaen että ruoka on kasvisruokaa, ja metsästä kerää lisäksi kaikki sienet ja marjat mitkä ehtii, ja pyytää myös hiukan kalaa päälle. Ajattelin että kolme aaria pitää olla kaiken varalta. :) Siitä tälle blogipalstalle nimi. Yhden aarin palsta maksaa kaupungista riippuen vähän yli kymmenen euroa, eli vuoden ruokien hinnaksi tulee n. 100 euroa, jos pistetään vuokran lisäksi jonkin verran siemenistä, työkaluista ja (eko-)lannoitteista.

Muuten, Maaseudun tulevaisuus -lehdessä oli jotain puoli vuotta sitten juttua Tokion vuokrapalstoista. Laskeskelin, että hehtaarilta maanomistaja sai tonnitolkulla euroissa laskettuna -- en muista tarkkaa summaa -- Suomessa vähän yli kympin aarivuokralla maanomistaja saa puoli tonnia hehtaarilta (edit: siis yli tonnin, mutta kaikki ala ei tule vuokrattua), mikä on tuplasti "normaalien" viljelypeltovuokrien verran. Mielestäni hintataso on kuitenkin kohtuullinen verrattuna Japanin vastaaviin vuokriin! Toisaalta pitää ottaa huomioon se, että Japanissa on mahdollista kasvattaa kasveja ympäri vuoden.